Asiaa mielenterveysongelmista

En ole kirjoittanut todella pitkään aikaan, koska mun elämässä ei oikeestaan oo tapahtunut mitään kovin mullistavaa ja jotenkin tuntui, että halusin pitää vähän taukoa bloggaamisesta. Nyt kuitenkin mieleeni pompahti asia josta haluan kirjoittaa mielipiteeni. 

Nimittäin mielenterveysongelmat ja niiden väheksyminen. Jos joku katkaisee jalkansa ollaan heti osoittamassa myötätuntoa ja ymmärrystä, mutta jos sairastaa vaikka masennusta ajatellaan turhan usein että se on vaan laiska tekemään töitä/opiskelemaan. 

Ei se niin mene. Itse voin kokemuksesta sanoa, että mielenterveysongelmiin voi itse vaikuttaa ihan yhtä vähän kuin siihen jalan katkeamiseen. Psyykkiset ongelmat on sairauksia, siinä missä fyysisetkin. Toivoisin, että ihmiset pysähtyisivät miettimään tilannetta omalle kohdalleen. Veikkaanpa, että jokainen mielenterveyspotilas haluaisi olla terve. Siksi musta on törkeää, että mt-ongelmia vähätellään monesti sanomalla "Oot vaan laiska, ryhdistäydy!" Sanoisitko syöpää sairastavalle saman? Miksi tilanne olisi eri vaikkapa masentuneen kohdalla? 

Toivottavasti tää postaus herätti ajatuksia. Kerro toki mielipiteesi kommenttikenttään!

<3:llä Elmiira

Antaa kaikkien kukkien kukkia

Vaikka itse olenkin täysin hetero, en voi käsittää miksi homot ja lesbot eivät saa mennä naimisiin. Haloo, nyt eletään vuotta 2014! Mä en ymmärrä mikä siinä on "väärin", että kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä rakastaa toisiaan. Monissa maissa tasa-arvoinen avioliittolaki on jo hyväksytty, joten siinä mielessä hävettää olla suomalainen. 

"Avioliitto on pyhä, miehen ja naisen välinen liitto" 

-Sanoo kuka? Mun mielestä se voi olla aivan yhtä pyhä, vaikka namisiin menisikin kaksi saman sukupuolen edustajaa. Mun mielestä tää on aika helvetin vanhanaikainen argumentti. 

"Raamatussa kielletään se!"

-Raamattu on kirja, joka on kirjoitettu joskus vuonna nakki ja pottu. Vaikka kuinka olisi uskovainen, niin ei mun mielestä Raamattua tulisi ottaa niin kirjaimellisesti. Sittenhän pitäisi hyväksyä kivittäminen sun muut hirveydet mitä tuo kirja pitää sisällään. 

"Homous on sairaus"

-Mä en tiennytkään, että nykyään on sairasta rakastaa toista ihmistä, jos se sattuu oleen samaa sukupuolta. Mun mielestä tää argumentti on oikeestaan jopa rasistinen. 

Toivon, että tää postaus herättää ajatuksia. Tässä oli mun mielipiteeni tasa-arvoisesta avioliittolaista ja homoseksuaalisuudesta yleensäkin. Annetaan kaikkien kukkien kukkia!

<3:llä Elmiira

Todellinen rakkaus kestää riidat, välimatkat, mustasukkaisuuden ja sairauden - todellinen rakkaus on ikuista

Rakkaus on niinkuin neulan etsiminen heinäsuovasta. Alkuun tehtävä tuntuu mahdottomalta, mutta kun lopulta kimalle osuu silmään, et halua päästää neulaa käsistäsi. Kuitenkin, jos pudotat neulan, sinun täytyy aloittaa etsiminen alusta. Tietenkin se on helpompaa, kun tietää mistä etsiä, mutta silti se syö aikaa ja kärsivällisyyttä. Jos siis löydät neulan, pidä sitä kuin kukkaa kämmenellä, äläkä päästä sitä katoamaan.

Mä uskon todelliseen rakkauteen, prinsessasatuihin ja onnellisiin loppuihin. Oon saanut todistaa tällaista onnellista pitkää liittoa oman mummoni ja pappani kohdalla. He tapasivat ollessaan 17 vuotiaita ja nyt, yli viidenkymmenen vuoden jälkeen he ovat yhä naimisissa. Molempien ikä lähentelee jo kahdeksaakymppiä ja varsinkin papalla on vakava sairaus, mutta silti he pysyvät yhdessä. Heidän ansioista olen jaksanut uskoo, että ehkä se onnellinen loppu koittaa mullekkin. Uskon myös, että rakkaus kyllä kantaa, jos on valmis tekemään töitä sen eteen. Mikään ei tule ilmaiseksi. Toista pitää kunnioittaa myös riitojen ja huonojen hetkien aikana. Jokaista pahaa sanaa vasten pitäisi sanoa ainakin kaksi kaunista sanaa. Miksi tuhlata elämä riitelyyn ja väkivaltaan, kun voi sen sijasta saada jotain kaunista ja ainutlaatuista? 

<3:llä Elmiira

Anonyymit ja nimimerkit

Tälläkertaa postaan sellaisesta aiheesta, kuin nettikiusaaminen. Musta on ihan käsittämättömän väärin, miten helposti netissä voi muita haukkua. Voi tehdä kaikenmaailman feikkitunnuksia, jakaa noloja kuvia uhreistaan, levittää valheita ja haukkua päin naamaa nimimerkin takaa. Musta se on väärin. Internet on tarkoitettu hauskanpitoon ja surffailuun, jokin siis minun mielestäni menee vikaan, kun joutuu lukemaan keskustelupalstoilta ruodintoja yksityiselämästään. 

Te jotka tätä toimintaa harrastatte, teiltä haluun kysyy, et mitä teidän päässä liikkuu? Okei, ymmärrän että onhan se helvetin hauskaa tehdä feikkitunnus ja aukoa päätään muille, mutta pitäisi muistaa missä menee hyvän maun raja. Nettikiusaaminen on rikos, josta voi joutua maksamaan kovat korvaukset. Tätä kannattaa miettiä kun trollailee jonkun toisen kustannuksella. 

Mua on kiusattu netissä, joten tiedän kyllä miltä se uhrista tuntuu. Voin sanoo, että ei mitään herkkua ole. Mä en ymmärrä, miten ihmisiä voi edes kiinnostaa niin paljon jonkun toisen elämä, että siitä pitää tehdä oikein keskustelu internettiin. Oonkin sitä mieltä että näillä kiusaajilla tuskin on elämää. Jos oikeesti on pakko päästä purkamaan vitutustaan tai pahaa oloaan, niin hanki päiväkirja. Sä et voi tietää miten paljon sun juttus voi muita satuttaa. 

Kiusaamisen uhreille haluun sanoo, että te ette oo yksin. Uskallan väittää että aika montaa nuorta kiusataan netissä joskus. Pysykää vahvoina, ilmiantakaa keskustelut, ja jos juttu menee kunnianloukkauksen puolelle, ottakaa screenshotit ja menää poliisin puheille. Luulis, että siinä vaiheessa tulee näillä kiusaajillakin kakat housuun kun kytät koputtaa ovelle ja vaatii korvauksia. 

Tämmöinen ajatusoksennus tälläkertaa. Musta on vaan niin väärin, että nimimerkin takana voi muka käyttäytyä ihan miten huvittaa. Kiusatut, pysykää vahvoina! Kiusaajat, katsokaa peiliin! 

Kuva: we♥it

♥:llä Elmiira

Asiaa kiusaamisesta!

Oon joskus aikaisemminkin postannut tästä aiheesta, mutta halusin tehdä nyt uuden postauksen - tälläkertaa videolla, sillä lukijoitakin on tullut lisää ainakin 50. Toivottavasti tää postaus herättää ajatuksia, kerro toki oma mielipiteesi kommenttikenttään! 

<3:llä Elmiira

Telkkarissa kerrotaan, kuinka painoa pudottaa

Tänään postaan sellaisesta aiheesta, kuin laihduttaminen ja ulkonäköpaineet. Musta on todella surullista, että niinkin moni ihan normaalikokoinen teinityttö tuntee tarvetta laihduttaa itsensä anorektisiin mallin mittoihin. Ymmärrän kyllä niitä, jotka ovat oikeasti ylipainoisia ja yrittävät laihduttaa itseään terveempiin mittoihin, mutta musta on ikävää, että niin moni ihan normaalipainoinen teini tuntee tarvetta laihduttaa. Tästä voi osakseen syyttää mediaa, joka luo meille valtavat paineet siitä miltä pitäisi näyttää. Miksei kaikki voisi olla hyviä omana itsenään? 

Olen seurannut läheltä ihmistä, joka sairastaa anoreksiaa, ja se ei ole mitään ihanaa katsottavaa. Tulee sellainen voimaton tunne, kun ei voi tehdä mitään. Silloin haluaa vain sanoa että, älä laihduta, sinä olet hyvä tuollaisena. Jokainen on kaunis omana itsenään. Kaikissa meissä on virheitä, mutta virheet tekevät ihmisestä täydellisen. 

Mullakin on ollut aika jolloin tunsin itseni kuin miksikin sotanorsuksi. Se oli silloin kun lihoin lääkkeiden takia noin 20 kiloa. Olin ennen lihomistani ollut todellinen kukkakeppi, mutta normaalimitoissa tunsin itseni lihavaksi. Kun katsoin itseäni peilistä tunsin häpeää ja inhoa. Mietin miten saatoinkaan päästää itseni sellaiseen kuntoon. 

Lopulta opin hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Ei mun tarvitse olla mallin mitoissa tullakseni rakastetuksi. Mä kelpaan juuri tällaisena. Ja niin kelpaat sinäkin. 

Musta jokaisen ois hyvä pysähtyä miettimään, mikä oikeasti on elämässä tärkeää. Loppujenlopuksi kilot on vaan kiloja ja uskonpa että ihminen on jopa onnellisempi silloin kun syö mitä haluaa ja nauttii elämästään, sen sijaan että noudattaisi kurinalaista dieettiä ja kieltäisi itseltään kaikki herkut. Rakastakaa toisianne ja nauttikaa elämästä!

<3:llä Elmiira

Mä oon nevahööd susta! - haittaakse?

Tänään ajattelin postata sellaisesta aiheesta kuin julkisuus. Mä en ymmärrä miks niin monilla tuntuu olevan pakottava tarve päästä parrasvaloihin? On kaikenmaailman BigBrotherit, joissa ihmiset sekoilee muutaman viikon kameratalossa ja ovatkin yhtäkkiä kaikkien tietoisuudessa. Hyvänä esimerkkinä näistä julkisuusdenjanoisista ihmisistä on Johanna Tukiainen, mitä se on tehnyt ansaitakseen julkisuuden? - Aiheuttanut jonkun tekstiviestikohun ja sen jälkeen paistatellut puolialasti seiskaan, sun muihin roskalehtiin. Ymmärrän kyllä esim näyttelijöitä ja laulajia, joilla julkisuus on tullut työn mukana, mutta sitä en ymmärrä miksi pitäisi väkisin nousta koko kansan tietoisuuteen? Mitä pahaa taviksena olossa muka on? 

Mä ainakin viihdyn hyvin ihan tavallisena tallaajana. Voin käydä ilman meikkiä, tukka likaisena kaupassa, ilman että joku nappaa siitä kuvan seiskaan. Voin mennä ja tulla miten haluan, voin deittailla ketä haluan, ilman että siitä tulee vuosisadan kohu, ja ennen kaikkea - saan elää elämääni rauhassa. Mä en edes haikaile joidenkin julkkisbimboristeilyiden perään. Musta sellainen on oikeestaan aika naurettavaa. Onhan se totta, että julkkiksena saat kutsuja kaikenmaailman tilaisuuksiin, mutta onko se loppujenlopuksi niin hienoa? Mä ainakin arvostan tavallista elämää. Mulla ei ehkä ole miljoonaa ihailijaa, mutta ei myöskään niitä miljoonaa vihaajaa... Ja näin on mielestäni hyvä. Mitä mieltä te olette julkisuudesta?

Kuva we♥it

<3:llä Elmiira

Gay is okay

Nyt tulee taas vaihteeksi mielipidekirjoitusta, ja tälläkertaa sellaisesta aiheesta kuin homot. Nykyään monet ihmiset suvaitsevat erilaisuutta ja hyväksyvät homot, mutta silti on aina niitä, jotka pilkkaavat kyseistä ihmisryhmää ja mä en voi olla ihmettelemättä että miksi? Mitä pahaa homot on tehnyt, että ne ansaitsee tulla hakatuksi ja haukutuksi - olleet omia itsejään. Pitäisikö heidän esittää jotain muuta, vain että Väinö vanhanaikaisen ei tarvitsisi sietää erilaisuutta!? 

Mun mielestä kaikki ihmiset on saman arvoisia. Niimpä kellään ei pitäisi olla oikeutta arvostella toisen seksuaalista suuntautumista. Silti näitä haukkujia tuntuu löytyvän. Teidän, jotka haukutte homoja kannattaisi miettiä tilanne omalle kohdalle. Haluasitko sinä tulla haukutuksi vain, koska seuraat sydäntäsi ja olet oma itsesi? 

On myös kiistelty paljon siitä, pitäisikö homoilla olla adoptio ja avioliitto-oikeus ja minä sanon että pitäisi. Mä en nää mitään syytä, miksi kaksi ihmistä, jotka rakastavat toisiaan eivät saisi mennä naimisiin, vaan koska he ovat samaa sukupuolta. Sama juttu adoptio-oikeudessa. Mikä tekee homoista huonompia vanhempia? Seksuualinen suuntautuminenko? Maailmassa on niin paljon huonoja heterovanhempia ja niin paljon orpoja lapsia, että mä en käsitä miksi homot eivät saisi adoptoida. Jos orvolta lapselta kysyttäisiin kasvaako hän mieluummin lastenkodissa vai homoparin kasvattamana, veikkaampa että tämä valitsisi jälkimmäisen. Oon myös törmännyt väitteeseen "Sitä lasta kuitenkin kiusattaisiin koulussa"... Jos näin tapahtuisi, niin mun mielestä vika olisi kyllä kiusaajassa, eikä vanhemmissa. Sitäpaitsi ihminen voi tulla kiusatuksi monesta muustakin syystä, joten toi on mielestäni naurettava perustelu. 

Mulla on yksi homokaveri ja hän on aivan ihana ihminen. Homojen kanssa voi tehdä ihan samoja asioita kuin heteroidenkin. Käydä syömässä, shoppailemassa ja puhua pojista. Joten mun puolesta annetaan kaikkien kukkien kukkia, jokainen on erilainen ja silti samanarvoinen! 

Toivottavasti tää postaus herätti ajatuksia, kirjoita toki oma mielipiteesi kommenttikenttään! 

<3:llä Elmiira 

Mielipide teiniäideistä

Tää postaus on virunut luonnoksissa jo jonkun aikaa, mutta nyt sen on aika nähdä päivänvalo...

Teiniäidit, aihe joka herättää paljon keskustelua ja erilaisia mielipiteitä. Tässä postauksessa kerron oman mielipiteeni. Mä en ymmärrä miks niin usein teiniäitejä syrjitään. Oon monesti törmännyt esimerkiksi Demi.fin keskustelupalstalla keskusteluihin jossa joku teini kertoo olevansa raskaana ja lähes poikkeuksetta sinne eksyy niitä "Eih, taas yksi tenumamma maailmaan, pilaat lapses elämän", "onks kivaa olla yhteiskunnan pohjasakkaa?" tyylisiä kommentteja. Ihan oikeesti, miten kukaan voi väittää että sen lapsen elämä tulee oleen yhtä helvettiä vaan, koska sen äiti on keskivertoa nuorempi. Mä tiedän tapauksia, joissa aikuiset ihmiset eivät kykene huolehtimaan lapsistaan, kun taas jotkut teinivanhemmat ovat todella hyviä kasvattajia. Mua ärsyttää myös se yleistys, että jos oot saanut lapsen nuorena päädyt automaattisesti sossun luukulle. Jokainen vastaa omasta tulevaisuudestaan ja Suomessa on sen verran hyvin asiat, että voi nuorena lapsen kanssakin päästä hyvään ammattiin. Tietenkin se vaatii enemmän ponnisteluja, mutta se on mahdollista. 

Teidän, jotka haukutte nuoria äitejä kannattaisi miettiä sanoisitteko samoja asioita raskaana olevalle 30 vuotiaalle? Mikä oikeuttaa sut tuomitsemaan jonkun ihmisen valintoja, tietämättä sen ihmisen elämäntilanteesta tuon taivaallista? Kannattaisi miettiä tilanne omalle kohdalleen. Jos sinä tulisit raskaaksi nuorena ja vaikeasta tilanteesta huolimatta päättäisit pitää lapsen, haluaisitko saada samanlaista kommenttia? 

Mä oon monesti miettinyt tilannetta omalle kohdalle. Jos tulisin nyt raskaaksi, pitäisinkö lapsen ja vastaus on että pitäisin. Todennäköisesti saisin kuulla paljon negatiivistä palautetta päätöksestäni. Ymmärrän niitäkin jotka tekee abortin, tai eivät halua lapsia ollenkaan. Mutta sitä en ymmärrä, miksi teiniäidit nähdään nyky yhteiskunnassa niin negatiivisessa valossa? Ihmisiä me kaikki ollaan. 

Toivottavasti tää postaus herätti ajatuksia, kerro toki oma mielipiteesi kommenttikenttään! 

<3:llä Elmiira

Mielipide kiusaamisesta

Kiusaaminen. Se on aihe joka koskettaa monia, ja siksi aijonkin postata siitä.

Mä en voi sietää kiusaamista. En ymmärrä, miksi joku haluaa aiheuttaa jollekkin toiselle tahallaan pahan olon ja pahimmillaan elinikäiset traumat? Sehän on sanomattakin selvää että kiusatusta tuntuu suorastaan paskalta. Te jotka kiusaatte... Miksi? Mitä te siitä hyödytte että pilaatte toisen päivän? Saatteko te siitä jotain sairasta mielihyvää? Ja te joita kiusataan. Kertokaa siitä jollekkin, oikeasti.

Mua kiusattiin seiskaluokalla. Se oli sellasta haukkumista, porukan ulkopuolelle jättämistä ja suoranaista vittuilua. Ei tuntunut kivalta ei. Lopulta kerroin siitä vanhemmille ja opolle ja sain vaihtaa luokkaa. Kiusaaminen loppui kuin seinään. Sain uusia, ihania ystäviä ja mun elämänlaatu parani kertaheitolla! Joten jos joku kiusaa sua, puhu siitä. Se on ainut tapa saada se loppumaan.

Kiusaamisella on monia eri muotoja. Voidaan kiusata koulussa, kotona, ulkona tai netissä. Joka tapauksessa kiusattuun sattuu. Kiusaaminen ei aiheuta mitään muuta kuin pahaa mieltä. Siitä ei ole mitään hyötyä kenellekkään.

Nettikiusaaminen voi pahimmillaan edetä valtavaksi ilmiöksi, jossa kiusattua solvataan ja haukutaan julkisesti. Hänen kuviaan voidaan levittää ja manipuloida. Kiusaajat tekevät kaikkensa saadakseen kiusatun olon kurjaksi... Mutta miksi? Mitä he siitä hyötyvät?

Koulussa kiusaaminen on lähinnä syrjimistä, haukkumista ja ulkopuolelle jättämistä. Pahimmillaan se voi johtaa fyysiseen lyömiseen ja tönimiseen. Kiusattu on yleensä puolustuskyvytön ja kiusaajia voi olla monta. Yleensä kiusattu ei myöskään ole tehnyt mitään kiusaajille. Kiusaamiseen pitää puuttua, sillä se on ainoa keino saada se loppumaan. Toivonkin että jokainen joka lukee tätä ajattelisi tilanteen omalle kohdalleen. Jos kiusaat, lopeta. Jos ole kiusattu, kerro siitä jollekkin. Kenenkään ei pitäisi jäädä yksin.

Kommenttikenttään voit kertoa millaisia ajatuksia tämä postaus sinussa herätti.