Oon alkanut tosissani pohtii, että haluan lähteä Au Pairiksi heti lukion jälkeen. Australia kiinnostaa maana eniten, koska siellä on uskomaton luonto, ihan erilainen elämä, rantoja, palmuja ja lämpöä. Lähtisin heti kun lukio on pulkassa, eli tasan kolmen vuoden päästä tammikuussa. Olisin puoli vuotta vähintään ja jos tykästyn paikkaan ja kulttuuriin, jäisin vuodeksi.
Lueskelin Au Pair järjestöistä ja blogeista ja kokoajan mulla vahvistuu tunne, et mä haluan tuonne! Mä en halua viettää sitä puolta vuotta elämästäni lukion jälkeen kotona homehtuen, vaan haluan itsenäistyä ja nähdä maailmaa. Haluun tutustua uusiin kulttuureihin ja saada kokemuksia. Mä rakastan lapsia, ja oon suunnitellut jopa ammattia lasten parista. Mulla on myös paljon kokemusta lastenhoidosta. Olen ollut kymppiluokan ajan joka maanantai päiväkodissa tetissä. Tänä kesänä menen päiväkotiin töihin. Ilmoittauduin myös lukion vapaaehtoistyön kurssille ja aijon hommata vapaaehtoistyöpaikan lasten parista. Olen myös hoitanut paljon tuttujen lapsia, joten kokemusta lasten kanssa olemisesta löytyy. Yleensä ottaen oon ollut aina hyvää pataa pikkuisten kanssa.
Tietenkin mua pelottaa suunnattomasti jättää perhe, kaverit ja koko elämä suomessa ja hypätä tuntemattomaan. Mutta tää on sellainen kerran elämässä tilaisuus. Jos asiat menee pieleen, voin aina palata kotiin, mutta jos en koskaan lähde, en voi kuin voivotella kiikkustuolissa miettien mitä olen missannut.
Oon lukenut paljon Au Pair blogeja ja niistä oon saanut sellaisen käsityksen, että ulkomaillakin saa helposti kavereita toisista Au Paireista järjestön kautta. Oon muutenkin suht sosiaalinen, joten uskon, ettei ihmissuhteiden hankkiminen olisi ongelma. Mä odotan innolla tulevaisuutta ja mitä kaikkee se tuo tullessaan. Kuka tietää, vaikka kolmen vuoden päästä lukisitte tämän tytön kirjoituksia maailman toiselta puolen!
<3:llä Elmiira
