Tänään heräsin kuuden aikaan ilman herätyskelloa ja kuuntelin musiikkia seitsemään asti. Puoli kahdeksalta ulkona näytti olevan niin ihana ilma, että päätin lähteä kävelylenkille. Oli ihana kulkea autioita katuja ja antaa ajatusten virrata. Musiikki pauhasi kuulokkeista ja uppouduin unelmiini. Mä rakastan tällaisia aamuja, kun ei ole kiire minnekkään. Kun voi vain olla ja nauttia hetkestä.
Iltapäivästäkään ei onneksi ole tulossa tylsä, sillä lähden salille ystäväni Nean kanssa, jota en oo nähnyt ihan liian pitkään aikaan! Illalla mulla on vielä tanssiharkat, joten tää päivä tulee olemaan aika urheilullinen. Huomenna menen hoitamaan ihanaa pikkuserkkuani, kaksivuotiasta Annaa. Se hymy, mikä lasten kasvoilla loistaa on jotain niin kaunista ja aitoa. Lapset eivät esitä mitään. He ovat sataprosenttisesti omia itsejään. Siksi heiltä oppii yllättävän paljon.
<3:llä Elmiira
